Jos maito tappaa, niin miten Teemu Selänne on vielä elossa?

Moni on alkanut vältellä maitoa ja maitotuotteita ruokavaliossaan, sillä niiden haittavaikutuksista on uutisoitu viimeaikoina isosti. Otsikoihin kuitenkin nostetaan yksittäisiä tutkimuksia, jotka on usein tehty hyvin pienellä tutkimusjoukolla, kaikkia sekoittavia tekijöitä ei ole otettu huomioon tai tutkimuksessa on jopa käytetty hiiriä ihmisten sijaan. Mitään ei valitettavasti voida varmuudella sanoa eläintutkimusten perusteella. Myös monesti yksittäisten ihmisten kertomat kokemukset saavat paljon huomiota, varsinkin jos kyseessä on tunnettu henkilö. Itse tiedän ja tunnen kuitenkin monia hyvinvoivia ja erittäin hyvässä kunnossa olevia henkilöitä, jotka syövät maitotuotteita (ja gluteenia, mutta siitä joku toinen kerta) päivittäin.

Hyvä paha maito

Maito

Kuva

Mikäs niissä maitotuotteissa sitten mättää? Maitotuotteiden sanotaan lisäävän elimistön tulehdustilaa, vatsavaivoja, osteoporoosin riskiä ja ties mitä muuta. Kuitenkin jos tarkastellaan laajaa tutkimusnäyttöä maidosta, suuressa osassa tutkimuksia maitotuotteiden vaikutukset ovat joko neutraaleja tai lievästi positiivisia terveyden kannalta. Näin ollen suurimmalle osalle maitotuotteiden kohtuullinen käyttö näyttäisi sopivan.

Maitotuotteiden käyttö ei nosta elimistön tulehdustilaa, ainakaan 52 tutkimuksen meta-analyysin mukaan (RCT, satunnaistettuja ihmisillä tehtyjä kliinisiä kokeita). Vaikutusta tulehdusmarkkereihin ei ollut ollenkaan yli puolessa tutkimuksista. Positiivinen vaikutus tulehdusmarkkereihin (eli niiden määrä kääntyi laskuun) havaittiin n. 1/3 tutkimuksia ja negatiivinen vaikutus alle viidessä prosentissa tutkimuksista. Tämän perusteella voidaan sanoa, että maitotuotteet ovat joko neutraaleja tai positiivisia elimistön tulehdustilan kannalta.

Mitä vatsavaivoihin tulee, liittyvät ne monella maidon laktoosiin. Laktoosille voidaan herkistyä myös myöhemmin elämässä, jolloin vaihtaminen laktoosittomiin tuotteisiin kannattaa ennen maitotuotteista kokonaan luopumista. Hyvin pieni osa väestöstä saattaa olla maitoproteiineille herkkiä, jolloin he saavat niistä vatsavaivoja. Näyttö on kuitenkin toistaiseksi suppeaa ja tutkimukset toteutettu pienillä ryhmillä. Vatsavaivoihin voi liittyä myös muun ruokavalioon kuuluvat yhdisteet, joita ei osata niihin välttämättä yhdistää. Näitä ovat esimeriksi FODMAP-hiilihydraatit.

 

Elämä on muutakin kuin rahkaa

maito

Kuva

Maitotuotteet ovat hyviä proteiininlähteitä, jotka eivät lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä kuten esimerkiksi lihavalmisteet. Lisäksi maito on suomalaisille helppo kalsiumin, jodin, D3-, B12- ja B2-vitamiinien lähde. Iso osa suomalaisesta väestöstä saa maitotuotteista suurimman osan näistä vitamiineista ja mineraaleista. Mitä maidon käsittelyyn tulee, n. 10-20% vitamiineista ja ei juuri lainkaan mineraaleista menetetään sen vuoksi. Käsittely ei siis ”pilaa” maitoa. Käsittelyn aikana myös lisätään vitamiineja, probiootteja, poistetaan laktoosia (laktoosittomat tuotteet) ja joihinkin tuotteisiin lisätään proteiinia, jolloin ravintoarvot paranevat. Lisäksi lämpökäsittely tuhoaa mahdolliset patogeenit.

Muistuttaisinkin vielä lopuksi, että maitotuotteitakin kannattaa käyttää monipuolisesti, eikä  syödä pelkkää rahkaa aamupalalla, välipalalla ja iltapalalla joka päivä. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa ohjeistetaan juomaan nestemäisiä maitotuotteita 5-6 dl päivässä, mutta käytännössä kannattaa perusmaidon lisäksi käyttää hapatettuja maitotuotteita, kuten luonnonjogurttia, piimää ja kefiiriä, jotka sisältävät suolistoa helliviä probiootteja. Maitotuotteet sopivat loistavasti perusterveellisen ja monipuolisen ruokavalion oheen. Kuitenkin myös ilman pärjää hienosti, eli en väitä että kaikkien olisi juotava maitoa, sillä monissa tutkimuksissa se on neutraali tekijä terveyden kannalta, eikä mikään supertuote. Jos koet, että vaihtoehtoiset tuotteet sopivat sinulle paremmin terveydellisistä tai eettisistä syistä, niin anna mennä. Turhaan ei kuitenkaan kannata jättää isoja ruokaryhmiä pois ruokavaliosta huvin vuoksi. Elimistö saattaa tottua tietynlaiseen ruokaan, jolloin ruokavaliosta poiketessa tuleekin erilaisia vaivoja, joita ei ennen ollut. Kaikessa on hyvä muistaa kohtuus, sillä uskon, ettei mikään edistä terveyttä liikaa nautittuna. Ei edes porkkanat.

 

Lähteet:

Bordoni, Fransesca ym. Dairy Products and Inflammation: A Review of the Clinical Evidence. Cri Rev Food Sci Nutr. 2015. [Epub ahead of print].

K D. Ballard, R S. Bruno. Protective role of dairy and its constituents on vascular function independent of blood pressure–lowering activities. Nutr Rev. 2015;73:36-50.

W Claeys, S Cardoen ym. Raw or heated cow milk consumption: Review of risks and benefits. Food Cont. 2013; 31:251-62.

 

Jaa tämä: