Pelataan kierros vitamiinibingoa!

Mitä ravintolisiä sinä syöt? Ainakin D-vitamiinia pitäisi syödä talviaikaan, magnesiumia jos kramppaa tai urheilee paljon, C-vitamiinia ettei flunssat pääse iskemään, K-vitamiinistakin on puhuttu viimeaikoina… Listaa voisi jatkaa vaikka miten pitkälle. Onko tavallinen ruoka nykyään niin ravintoköyhää, että vitamiinit on otettava purkista? Vaikka ravintolisiä löytyy nykyään vaikka mitä, tarvitsevatko kaikki niitä voidakseen hyvin?

Vitamiineja ja kivennäisaineita popsitaan purkista varmuuden vuoksi

Ravintolisä blogiKuva

Ravintolisiä syödään pääasiassa hyvinvoinnin vuoksi. Useiden tutkimusten mukaan ravintolisiä käyttävät eniten terveystietoiset, korkeasti koulutetut naiset. Samaisten tutkimusten mukaan he yleensä syövätkin monipuolisesti ja keskivertoa terveellisemmin. Tämä tarkoittaakin sitä, että eniten ravintolisiä syövät saavat jo ravinnosta enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita, suurimman osan ajasta aivan riittävästi. Erilaisten valmisteiden myötä monia ravintoaineita saadaan sitten ylimäärin, ehkä jopa liikaa. Joidenkin ravintoaineiden liikasaanti voi pitkällä aikavälillä olla haitallista, sillä ne varastoituvat elimistöön. Näitä ovat esimerkiksi rauta, A-vitamiini ja sinkki.

Ne ketkä ravintolisiä eniten tarvitsisivat huonon ruokavalion vuoksi, harvemmin niitä käyttävät. Suurempi vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve on yksipuolista ruokaa syövillä, erittäin allergisilla, vegaaneilla ja vanhuksilla, joilla saanti saattaa jäädä vajaaksi vähäisen syömisen johdosta. Tässä piileekin ristiriita. Terveystietoiset ihmiset, jotka ovat usein kiinnostuneita terveydestään ja siitä, mitä suuhunsa pistävät, eivät oikeastaan tarvitsisi kuin ehkä yhden tai kaksi ravintolisävalmistetta. He, jotka eivät kiinnitä huomiota syömiseensä, eivätkä ole yhtä kiinnostuneita ravinnosta, voisivat hyötyä lisävitamiineista ja -mineraaleista.

Fakta siis on, että monet valmisteet ovat hyvin markkinoituja ja niihin saa halutessaan tuhlattua suuren summan rahaa. Kuitenkin esimerkiksi Finravinto 2012 tutkimuksen mukaan suomalaisten vitamiinien ja mineraalien saanti on melko hyvällä mallilla, vaikkei erityisen monipuolisesti ja terveyttä edistävästi syötäisikään.

Tarvitsetko sinä ravintolisiä?

RuokakolmioKuva

Jos noudattaa ravitsemussuosituksia, on melkein kaikkien vitamiinien ja mineraalien saanti riittävää. Täytyy kuitenkin muistaa, että alle 20% suomalaisista syö ravitsemussuositusten mukaisesti. Yleisimmin suomalaisilta jää vajaaksi D-vitamiinin saanti, koska aurinkoa saadaan vuodessa vähän ja ravinnosta ei saada riittävästi kyseistä vitamiinia. Sitä tulisikin ottaa purkista syyskuusta huhtikuun loppuun 10 ug päivittäin. Siitä, että D-vitamiinia tulisi ottaa jopa 100 ug päivässä ei ole kunnollista tutkimusta. D-vitamiini on varastoituva vitamiini, jonka pitkäaikaisen liikakäytön haittoja ei vielä tiedetä. Verestä voi käydä mittauttamassa D-vitamiini tason, jos miettii syökö sitä riittävästi.

Muita vajauksia suomalaisilla voi olla foolihappo ja rauta sekä kalsium, jos maitotuotteita ei käytetä. Hyviä foolihapon lähteitä ovat maksa, soija, pavut ja linssit sekä tumman vihreät kasvikset. Foolihappo lisää suositellaan myös lasta yrittäville hedelmällisessä iässä oleville naisille sekä raskaana oleville, jolloin tarve on suurempi. Rautaa taas saadaan hyvin täysjyväviljoista, lihasta ja äyriäisistä. Näissäkään ei siis tarvitse turvautua lisiin. Maitoa välttelevät voivat saada kalsiumia rikastetuista kasvimaidoista ja -jogurteista sekä kirjolohesta ja parapähkinöistä.

Monilla tuntuu olevan käsitys, että jos urheilee kovaa, tarvitsee paljon enemmän ravintoaineita, kuin tavallinen tallaaja. Kuitenkaan edes kilpaurheilijat eivät välttämättä tarvitse suurta määrää ravintolisiä, kunhan syöminen on monipuolista, sillä paljon urheileva syö myös suurempia määriä, kuin konttorirotta ja näin ollen hieman suurentunut ravintoainetarve täyttyy itsestään tavallisella ruoalla. Flunssassa taas voi olla hieman hyötyä hetkellisesti C-vitamiini ja sinkkilisästä, mutta hyöty lienee pieni.

Kaikista ravintolisistä ei ole haittaa ja elimistö osaa poistaa tehokkaasti ylimääräisen. Jos siis kokee esimerkiksi magnesiumlisästä olevan hyötyä, voi sitä huoletta syödä. D-vitamiini, rauta ja A-vitamiini esimerkiksi taas ovat sellaisia, joita ei kannata popsia liikaa. Monivitamiinivalmisteista kannattaa siis tarkistaa ravintoaineiden määrät, eikä ylittää pakkauksessa suositeltua annosta.

 

Lähteet

Dickinson A, MacKay D. Health habits and other characteristics of dietary supplement users: a review. Nutr J. 2014 ;13:14.

Helldán A ym. Finravinto 2012 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2013.

Rinta M. Syö, Liiku, Kehity – Liikkujan ravitsemus käytännössä. Fitra Oy. 2015.

Maggini S yms. A combination of high-dose vitamin C plus zinc for the common cold. J Int Med Res. 2012;40:28-42.

www.fineli.fi

Jaa tämä: